Vanhimman suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden selostettu ja kuvitettu bibliografinen esittely verkkoversiona

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimus on Suomessa päässyt hyvään vauhtiin, ja monessakin suhteessa se on viimeisinä vuosikymmeninä ollut myötätuulessa. Tutkimuksen lisääntyessä on myös kattavan bibliografian sekä siihen pohjaavan nuorisokirjallisuuden historian tarve kasvanut.

Koivu ja tähti. Nuorisokirjallisuus Suomessa 1543–1899 -julkaisu on kattava bibliografinen peruskartoitus suomalaisesta lasten- ja nuortenkirjallisuudesta Agricolan Abckiriasta Topeliuksen aikaan. Se esittelee lähes 2000 nimenomaan lapsille tai nuorille suunnattua vuosina 1543–1899 julkaistua kirja- tai lehtinimekettä eri painoksineen ja laitoksineen. Jokaisesta nimekkeestä annetaan tekijä-, kustantaja- ja alkuperätiedot sekä kuvataan julkaisun sisältöä, ulkoasua ja kuvitusta myös kuvanäyttein.

Käytettävissä on nyt perusteos nuorisokirjallisuuden tutkimukselle ja historialle sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvalle tutkimukselle yleensä, mutta tämä seikkaperäinen, runsaasti tietoa sisältävä luettelo on samalla paljon muuta. Se avaa kiehtovia kulttuurihistoriallisia näkymiä kolmen vuosisadan ajalta kaikille, joita historia laajassa mielessä kiinnostaa.

Projektin taustaa

Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin bibliografiaprojekti lähti alkuun opetusministeriön kirjan juhlavuonna 1987 myöntämän pienen apurahan turvin ja sen loppuunsaattamista auttoi Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2000 myöntämä avustus.

Hanketta ovat tukeneet lisäksi Alfred Kordelinin rahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Pirkanmaan rahasto, Pirkanmaan taidetoimikunta, Stiftelsen för Åbo Akademi, Suomen Kirjasäätiö ja Svenska Kulturfonden. Ulkopuolinen rahoitus on kattanut pääasiassa tutkimusapulaisen palkkaamisen sekä verkkoversion toimitustyön ja juoksevat kulut. Tutkijat Riitta Kuivasmäki, Marita Rajalin ja Marja Kukkonen ovat voineet omistautua kokoaikaisesti bibliografiatyölle vain lyhyehköjä ajanjaksoja ja ovat suurimmaksi osaksi työskennelleet sen hyväksi omalla vapaa-ajallaan. Tämän vuoksi työ on vaatinut useita vuosia. Bibliografiaprojektin tutkimusapulaisena on pisimpään toiminut Marjo-Riitta Rossi.

Tutkimukselliset lähtökohdat ja aineisto

Bibliografiaprojektin tutkimuksellinen näkökulma on ollut kirjallisuustieteellinen. Julkaisussa esitelty aineisto on pyritty luokittelemaan kirjallisuustieteen pohjalta ja sisältöä on kuvailtu laajasti. Julkaisun esikuvana ovat olleet ulkomaiset bibliografiat, ennen kaikkea Ruotsissa 1967–1997 ilmestyneet Göte Klingbergin ja Ingar Brattin laajat teokset. Myös joitain kotimaisia pohjatöitä oli olemassa: Ulla Lehtonen, Lastenkirjallisuus Suomessa 1543–1850 (1981), Riitta Kuivasmäki, Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä. Suomenkielinen nuorisokirjallisuus 1851–1899 (2. p. 1993) sekä Kerstin Rosenqvist, Finlandssvensk barnlitteratur fram till år 1900 (1974).

Projektin tutkijat ovat kuitenkin palanneet uudelleen kansallisbibliografioihin. Muita lähteitä ovat olleet muun muassa erikoisbibliografiat, kirjastojen luettelot, kustantajien mainokset ja luettelot sekä kirja–arvostelut. Tuoreimpien kotimaisten selvitysten (Hirvonen, 2000; Brummer-Korvenkontio, 2000) ilmestyessä tämä bibliografiatyö oli jo niin pitkällä, ettei niitä ehditty hyödyntää kuin osittain.

Aineiston selvittelyssä on käytetty apuna monentyyppistä kirjallisuutta ja hakuteoksia, joista vain osa on mainittu lähdekirjallisuuden luettelossa. Riitta Kuivasmäki kävi tutustumassa saksalaisiin alan kirjastoihin Münchenissä ja Berliinissä sekä Toronton Osborne Collectionin ja Washingtonin kongressikirjaston lastenkirjakokoelmissa, Marita Rajalin Svenska Barnboksinstitutetissa. Selvitystyössä on oltu kirjeenvaihdossa alan muiden laitosten ja asiantuntijoiden kanssa (mm. Göte Klingberg, Ingar Bratt, Vibeke Stybe ja Carola Pohlman).

Aineiston kuvaus perustuu pääosin teoksiin, jotka ovat olleet saatavilla seuraavissa julkisissa kokoelmissa: Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopiston kirjastot, Åbo Akademis Bibliotek, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjasto, Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti ja Tampereen kaupungin kirjasto. Joissain tapauksissa on jouduttu turvautumaan mikrojäljenteeseen. Yksittäisissä tapauksissa teosta ei ole lainkaan saatu käsiin, silloin on ilmoitettu lähde, johon kuvaus perustuu. Kuvauksen kohteena olleen teoksen sijainti on mainittu (kirjasto, luokka, mikrofilmin numero). Näin ollen kiinnostuneilla on mahdollisuus saada mainitut tekstit käsiinsä.

Aineiston rajaus

Nuorisokirjallisuutta koskevassa tutkimuksessa, ja luonnollisesti myös bibliografioissa, aineiston rajaus on aina ongelma. Tutkijat ovat käyneet läpi paljon enemmän kirjallisuutta kuin julkaisuun on sisällytetty. Valintakriteereitä oli useita: sisällölliset kriteerit (esim. lapset tai nuoret päähenkilöinä), tekijä, teoksen nimi, ulkoasu ja kuvitus, esipuhe, kirjan ilmestyminen nuorten sarjoissa, mainokset ja kustantajaluettelot, erilaiset suositusluettelot, kirja-arvostelut.

Erityisen hankalaa valinta on ollut arkkikirjallisuuden kohdalla. Ns. arkkisatu saattaa olla sadun tai satumotiivin ympärille kehitelty tarina, mutta usein aikuista kiinnostavin lisäyksin ja painotuksin. Arkkikirjallisuutta otettiinkin mukaan vasta viime vaiheessa ja valikoiden. Alkuaan oli tarkoitus, että lapsille ja nuorille suunnatut lehdet jätetään hyvin niukalle analyysille, koska jo on olemassa laaja Suomen aikakauslehdistön bibliografia. Lehdet otettiin kuitenkin mukaan, koska ne mielenkiintoisen sisältönsä ja kuvituksensa vuoksi tärkeällä tavalla täydentävät kirjamuotoista aineistoa.

Työn rakenne

Koivu ja tähti -julkaisussa on sovellettu Göte Klingbergin ja Ingar Brattin vastaavissa ruotsalaisissa bibliografioissa käyttämää rakennetta. Saman tekijän eri teokset on ilmoitettu kronologisessa järjestyksessä. Kuvailukieli on kirjan mukainen, mutta kaksikieliset teokset (esim. Annas sommar – Annan kesä) on kuvailtu sekä ruotsiksi että suomeksi.

Bibliografinen aineisto jakautuu kolmeen osaan, jotka koostumukseltaan eroavat jonkin verran toisistaan. Marja Kukkonen on paneutunut vanhimpaan kirjallisuuteen ajalta 1543–1850. Hänen työnsä aineiston rungon muodostavat Ulla Lehtosen tutkimuksen Lastenkirjallisuus Suomessa 1543–1850 nimekkeet, joita on korjailtu ja täydennetty muun muassa myöhemmän kirjahistoriallisen tutkimuksen esiin nostamilla julkaisuilla. Tässä aineistossa on tekstejä useammalla kielellä; aineisto painottuu uskonnolliseen kirjallisuuteen ja sisältää myös lapsille suunnattuja raamattuja, katekismuksia sekä aapisia. Myös uudet painokset on lueteltu tähän päivään saakka.

Vuoden 1850 jälkeen ilmestyneessä aineistossa sen sijaan painopiste on fiktiivisessä kirjallisuudessa, sillä tällöin kaunokirjallinen tuotanto nuorisolle laajemmassa mitassa maassamme alkoikin. Tätä jaksoa sävyttää topeliaaninen, yhtenäiskulttuurin isänmaallis-uskonnollinen ideologia. Ja vaikka "koivun ja tähden" viitoitus ohjasi jatkajia vielä 1900-luvun puolellakin, tämän julkaisun kartoitus päättyy 1800-luvun loppuun. Riitta Kuivasmäki on täydentänyt väitöskirjassaan esittelemäänsä suomenkielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta vuosilta 1851–1899. Hänen aineistossaan faktakirjallisuutta ja aapisia on mukana vain hyvin valikoidusti. Marita Rajalin on selvittänyt vuosina 1851–1899 ilmestynyttä ruotsinkielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Hänen aineistossaan on mukana suomenkieliseen kirjallisuuteen verrattuna hieman runsaammin tietokirjallisuutta ja koululukemistoja.

Koivu ja tähti -julkaisu ilmestyy nyt verkkotietokantana, mikä mahdollistaa aineiston monipuolisen käytön. Hakulomakkeen avulla pääsee helposti tutustumaan omaan kiinnostuskohteeseen, vaikkapa tiettyyn kustantajaan, kuvittajiin, klassisten kansansatujen eri versioihin tai merkilliseen Hobergin äijään.
Julkaisuun liittyvä esimerkkitietue kertoo tarkemmin, miten ja missä järjestyksessä kirjallisuutta on esitelty eli kenttien sisällöstä. Aineistosta on tehty valmiiksi jo joitakin luetteloita palvelemaan käyttäjiä.

Kuvitus

Alkuaan lapsille ja nuorille suunnatussa kirjallisuudessa oli hyvin niukasti kuvitusta, pääosin mustavalkoisia vinjettejä tai koristeellisia alkukirjaimia, 1850-luvun tietämiin joku käsin väritetty kirjanen. Mutta jo 1880-luvulla ilmestyi kotimaisin voimin tehtyjä monivärisiä kuvakirjoja ja 1890-luvulla oli varsinkin ulkomaista alkuperää oleva kuvakirjatuotanto hyvin runsasta. Julkaisua on elävöitetty nuorisokirjallisuuden kuvitusmateriaalilla. Vaikka tässä ei ole voitu tarjota kuin haarukkapaloja ajan kirjataiteesta, kuva-albumin kuvitusnäytteet kuitenkin edustavat eri aikakausia, tyylisuuntia ja kuvittajia.

Palautetta toivotaan!

Koivu ja tähti -bibliografian verkkoversio ilmestyy nyt kokeiluversiona. Sitä ylläpitää Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti, joka toivoo, että versio löytäisi tiensä käyttäjille ja että siitä saataisiin kommentteja, lisäyksiä, korjauksia ja parannusehdotuksia. Mikäli tarvetta on, bibliografia julkaistaan myöhemmin myös kirjan muodossa.

Tampere, Helsinki ja Turku, kesäkuu 2001

Riitta Kuivasmäki, Marja Kukkonen & Marita Rajalin