Iloisimman tsygootin historia

 

 

The Happiest Zygote on kahden kaveruksen Eeron, eli allekirjoittaneen ja Jurkon aikaansaama bändi. Alkuun jätkät harjoittelivat instrumenttejaan ja samalla koettivat vääntää suomenkielisiä punk-kappaleita karmivin tuloksin ja sanoituksin. Treenitiloja ei ollut, joten pääsääntöisesti treenailtiin allekirjoittaneen kotona. Elelemme alkusyksyä 2005.

Bändin sanoitukset alkavat vetämään englannin kielen puoleen jätkien tajuttua, että suomen kieli on varsin rumaa ja hirveää ja siitä saa liian hyvin selvää. Myös ensimmäinen rumpali löytyy, joka oli Eeron puolituttu Matias. Matias kuitenkin jätti bändin varsin pian, koska hän oli paljon mieltyneempi metallisempaan musiikkiin. Elelemme loppusyksyä 2005.

Hiljaiselo bändissä jatkuu pitkälle vuotta 2006. Musiikki muuttuu genreltään enemmän grungeen ja bändi saa varsin eriskummallisen nimen: The Happiest Zygote. Bändi saa toiseksi rumpalikseen Janne Kauton samaisen vuoden maaliskuussa. Treenitiloista ei ollut tietoakaan, vaikka ensimmäinen esiintyminen puski päälle toukokuun puolella. Ensi esitys meni päin persettä, niin kuin vähäisestä harjoittelusta ja allekirjoittaneen sairastumisesta saattoi olettaa, nimittäin ensimmäinen vedetty biisi oli kokonaan harjoittelematta ja se jäi kesken teknisen vian vuoksi. Toinenkaan biisi ei kovin kummoisesti mennyt. Nykyisestä kokoonpanosta tosin vain allekirjoittanut nolasi itsensä, sillä meillä oli tuolloin laina basisti.

Kesäkuussa 2006 bändi saa ensimmäisen treenikämppänsä Laukaan nuorisotalolta, mutta treenaaminen alkaa vasta loppukesästä 2006, koska treenikämpän pa-kamat olivat valmiiksi paskoja, eikä bändillä ollut fiilistä treenata ilman niitä. Kesän mittaa allekirjoittanut ja Janne riitautuivat ja syksyn puolella myös Jurko menetti uskomattoman hyvän sietokykynsä jätkään ja hänen soittoonsa.

Syksyn puolella bändissämme kävi kokeilemassa muuan Olli Viik kakkoskitarassa, mutta hän poistui bändin riveistä suurin piirtein yhtä aikaa kuin Janne marraskuussa 2006. Tilalle palasi noin vuoden tauon jälkeen Matias Lappalainen unohtamatta omaa trashmetal-projektiaan. Treenikämppä siirtyi rumpalimme toisen bändin kämpälle ja kaikesta tästä johtuen, allekirjoittanut sai rikottua paskan fiiliksen aiheuttaman luomattoman kauden ja uutta materiaalia alkoi tulla tiuhaan tahtiin.

Vuonna 2007 hiihtolomalla oli tarkoitus mennä studioon, mutta taas pa-kamojen hajoaminen sotki suunnitelmat, sillä bändillä ei ollut uskallusta lähteä studioon harjoittelematta lauluja. Studioon päätettiin mennä sitten joskus toisten.

Bändi veti ensimmäisen kunnon keikkansa 23.03.2007 Hämeenlinnan Asemalla.  Bändin setti onnistui kutakuinkin niin kuin pitikin, mutta vähäinen yleisö latisti tunnelmaa, mutta lohduttautua voi sillä, ettei se ollut vain meidän ongelma, vaan myös muiden paikalla olleiden bändien.

Tällä hetkellä bändi keskittyy hiomaan settiään yhä paremmaksi ja tekemään vielä muutaman uuden biisin vanhan kymmenen biisin lisäksi ja siirtyy yhä useammin lavoille. Myös studioon meno on suunnitteilla, muttei siitä vielä sen enempää. Jätkien välit ovat syventyneet varsin hajottamattomaan

pisteeseen.